Yrittäjyyskokeilu-farssiin jatkoa

Edellinen postaukseni levisi kuin kulovalkea. Todella moni jakoi sitä heti eteenpäin, ja se pääsi mm. Saku Timosenkin blogiin. Tällä hetkellä postauksen on lukenut yli 26 tuhatta ihmistä. En sinänsä ihmettele postauksen suosiota, aihe onkin hyvin ajankohtainen, ja koskettaa monia suomalaisia jotka kamppailevat samojen asioiden kanssa kuin minä.

Postaus poiki myös haastattelupyyntöjä. Jutut voit lukea Helsingin Uutisista, Savon Sanomista ja Talouselämästä. Lähetin myös noin 25:lle kansanedustajalle (kaikista puolueista) blogitekstini saatteen kera, ja Li Andersson twiittasi sen eteenpäin ja kysyi Jari Lindströmiltä mitä hän on mieltä asiasta. Lindström sanoin tutkituttavansa asian, mutta enpä ole vielä Jarista kuullut mitään. Hän ei ole myöskään vastannut siihen samaan sähköpostiin jonka Li:llekin lähetin. Toistaiseksi ainoastaan Outi Alanko-Kahiluoto ja Li Andersson on vastannut viestiini.

Olisi kovin naiivia uskotella, että päättäjät (eli Kokoomus ja hallitusporukka) ottaisi köyhien asiat hoitaakseen. He ovat kovaan ääneen puhuneet aktiivimallista, kuinka se on hieno keksintö. He kaavailevat koko ajan uusia ehdotuksia meidän piiskaamiseen.

 

”Kokoomus esittää vastikkeellista sosiaaliturvaa – passiivisuus leikkaisi tukea jopa 40 prosenttia”

– Iltasanomat

Olen saanut paljon kommentteja, viestejä ja sähköposteja teiltä kaikilta, ja kiitos niistä joka ikisestä. Moni on kertonut minulle, kuinka käy läpi samanlaista taistelua työkkärin ja Kelan kanssa. Vaikka minun tapaukseni otettaisiinkin isompaan julkiseen käsittelyyn, on kuitenkin tuhansia jotka ovat samassa jamassa kuin minä. Ei ole oikein lyödä lyötyjä ja asettaa sanktioita ihmisille, jotka muutenkin kamppailevat arjessaan.

Bongasin itseni lööpeistä kauppareissulla!

Tuntuu että hallitus on niin kaukana meistä tavallisista ihmisistä, että heillä ei ole minkäänlaista käsitystä että kuinka nämä aktiivimallit vaikuttavat elämäämme.

Olen ehdottomasti sitä mieltä että työttömiä pitääkin kannustaa töihin. Nimenomaan kannustaa, eikä heilutella karensseja pään päällä ja pakottaa työhön johon ei sovellu (esimerkiksi terveydentilan takia). Työnteosta pitäisi tehdä kannustavaa eikä rangaistavaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä että ainakin keikkatöiden vastaanottamisesta rangaistaan, kun tukia joutuu odottamaan kunnes on palkkakuitti saatavilla.

– Tukien automaattinen katkaisu on lainvastaista, sanoo vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä Uutissuomalaiselle. – Uusi Suomi

Teinkin pienen parannuslistan, josta hallitus voisi ottaa mallia, kuinka helpottaa työttömien työn vastaanottamista.

1. Keikkatyön ja osa-aikatyön vastaanottamisesta helpompaa. Keikkatyötä tehdessä täytyy esittää palkkakuitti ennen kuin saa työttömyyskorvausta. Tähän täytyisi jotenkin saada muutos, esimerkiksi luottaa työttömän omaan arvioon palkasta. Jos on tiedossa veroprosentti, työtunnit ja palkka, ei ole kovin vaikeaa tehdä arviota. Jokin muu systeemi pitäis kehittää, koska tämä ei selvästi toimi. Olisikohan perustulo tähänkin ongelmaan ratkaisu?

Tuntuu että työttömiä syyllistetään siitä ettei oteta työtä vastaan, mutta usein saattaa olla siitä kiinni, että jos ottaa keikkatöitä vastaan menee kaikki raha-asiat sekaisin. Se ei ole oikein, ja ymmärrän että moni kieltäytyykin sen takia osa-aikatyöstä.

2. Kouluttakaa työntekijät paremmin, jotta jokainen osaisi vastata kysymyksiin ja neuvoa oikein. Tällä hetkellä tuntuu että aktiivimallinkin takia kukaan ei osaa vastata mihinkään ja aina annetaan eri vastauksia riippuen työntekijöistä. Kela ja työkkäri antaa virheellisiä neuvoja jonka takia työtön joutuu maksamaan tukia takaisin. Minullekin on näin käynyt. Tarvitaan myös lisää työntekijöitä Kelaan ja TE-toimistoihin. Kun ei ole tarpeeksi työntekijöitä, käsittelyjonot menevät liian pitkiksi ja se luo stressiä ja rahavaikeuksia työttömälle. On sietämätöntä, jos käsittelyajat venyvät 1-2 kuukauteen.

3. Perheille helpotusta työelämään! Subjektiivinen päivähoito takaa sen että lapsilla on hoitopaikka jo valmiina, koska on vaikeaa (ellei mahdotonta) ottaa vastaan keikkaa jos ei saa hoitoa lapsille. Usein keikkatyövuorot saattavat tulla lyhyelläkin varoitusajalla, jolloin pitäisi lapsella olla jo tarhapaikka valmiina. Vuoropäiväkotejakin on aivan liian vähän tarpeeseen nähden.

4. Jos halutaan että työttömät aktivoituvat, hankkikaa reilusti lisää TE-toimiston kursseja kaikkialle! Esimerkki: itse hain useamman kuukauden ajan yrittäjyyskurssille, ja vasta kolmannella yrityksellä mahduin kurssille. Joka kerta kurssille on ollut 2-3 kertaa enemmän hakijoita kuin paikkoja. Minulla meni turhaan neljä kuukautta odotellessa että mahdun jollekin kurssille. Onneksi sinänsä pääsin kurssille tammikuun puolella tänä vuonna, jos olisin mennyt kurssille viime vuoden puolella olisin vielä joutunut aktiivileikkuriin.

5. Pienyrittäjyyttä tulisi tukea enemmän. Uskon että useampi ihminen työllistäisi itsensä jos ei olisi pelkoa täysin tyhjän päälle jäämisestä ja hurjasta velkaantumisesta. Miksi ei pienyrittäjällä voisi olla samanlainen oikeus sosiaaliturvaan, kuin muilla työntekijöillä?

Ja vielä: lakataan antamasta köyhille ja työttömille ylimielisiä neuvoja kuinka säästää rahaa ostamalla osakkeita. Myös syyllistäminen siitä että köyhyys on köyhän oma vika on todella ärsyttävää. Työttömyys on usein monen asian summa, eikä vain ja ainoastaan laiskuutta. Yritetään hankkia hieman empatiakykyä ja keinoja joilla voidaan auttaa ja helpottaa työttömien arkea syyllistämisen ja haukkumiseen sijaan. Työttömät eivät ole mitään surkeita toisen luokan kansalaisia, joiden päälle voi sylkeä koska veronmaksajat.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri antoi taannoin ihan ilmaisia neuvoja köyhille.

Viimeksi kun puhuin kovaan ääneen mediassa työttömyydestä ja köyhyydestä sain ihan jäätävän määrän paskaa niskaani. Ketä se muka auttaa, kun haukutaan maan rakoon ihminen, joka muutenkin tuntee huonommuutta ollessaan työtön?

Mitä meille kuuluu nyt?

Olen saanut viime kuun vuokran ja laskut maksettua (koko palkka keikkatyöstä tosin meni vuokraan), tämän kuun tulot ovat vielä saamatta. Asumistuella sain sentään maksettua muutaman laskun ja ostettua bussilipun ja ruokaa. Ensi kuun tulot ovat edelleen mysteeri, mutta palkkaa ei ainakaan enää tule, kun keikkatyöt loppuivat. Eli olen työmarkkinoiden saatavilla, vink vink.

Tuntuu että pahin rahastressi helpottaa, mutta kyllä tämä on voimia syönyt. Odotan kuun puoliväliä, jolloin selviää paljon saan palkkaa ja tukia. On todella vaikea suunitella taloutta, kun ei yhtään tiedä paljonko rahaa tulee ja milloin. Aion edelleen tehdä valituksen tästä kokeilusta kun se on ohi, ja toivottavasti nyt pääsisin vielä keskittymään korumyyntiin ennen kuin kokeilu jo loppuu. Ihan uskomaton farssi koko kokeilu.

Nyt tuntuu että olen puhunut niin paljon tästä aiheesta, että ihan kyllästyttää! Huh! Voimia kaikille, jotka rämpivät samassa suossa.

 


Lue edellinen osa yrittäjyyskokeilusta:

Työttömien aktivoitumista vaaditaan – mutta mitä tapahtuu kun aktivoituu?

Mutsin tekemä -korvakorut esittelyssä

 

4 Kommenttia “Yrittäjyyskokeilu-farssiin jatkoaAdd yours →

  1. Sanonta ” ihminen on yhtä kokemusta rikkaampi” saa kyllä aika hirteishuumorin sävyn kun ajattelee sinun( ja muiden) kokemuksia ❤️

  2. Kovsati tsemppiä ja voimia sulle! Olen seurannut tätä sun ”tilannetta”, unohdin kommentoida edelliseen postaukseen. Tosi hienoa, että asia on saanut julkisuutta.

    Itseä vähän hirvittää oma tilanne tämän varjossa. Mulla loppui just puolen vuoden sairausloma, olen ollut 1.6. alk. työtön työnhakija. Mulla on kaksi koulutusta, oon ollut viimeiset n. 12 vuotta hoitajana ja nyt haluaisin ”vanhan” koulutukseni pariin kauneudenhoitoalalle luonnonkosmetiikan pariin. Koen, että nyt on uuden alun ja muutoksen aika, osittain sairauslomani syyn (masennus) takia ja muutenkin, en haluaisi enää hoitoalalle. Keikkatöitä voisin toki ottaa kuntareksyn kautta, mutta osittain juuri tällaisten esimerkkien takia en haluaisi mennä. Jos saisin sellaisia keikkahommia, joihin palavasti haluan niin se on eri asia. On niin väärin, että keikka/osa-aikatöistä rankaistaan paperisotkulla ja toimeentulon vaikeutumisella. Mulla on onneksi puoliso jakamassa kaikkea, mutta silti. Myös pienimuotoinen yritystoiminta kiinnostaisi (kävin yrittäjä-infossa), mutta koska se muutenkin mietityttää niin tällaiset esimerkit kuten sinulla eivät juuri kannusta. 🙁

    Tuntuu kyllä kaikenkaikkiaan epäreilulta tämä kaikki, aktiivimalli sun muut vaatimukset. Vaikka mäkin olen kyllä sitä mieltä, että töihin pitäisi kannustaa, mutta ei ihmisten mieleterveyden ja taloudellisen vakauden kustannuksella.

    1. Kiitos tsempeistä! <3

      Musta on ihan älytöntä, että keikkatyön vastaanottaminen on NÄIN vaikeeta! Oon ollu nyt tosiaan sen pari kuukautta kaks kertaa viikossa töissä nuorisotalolla ja se on tehny niiiin hyvää kaikinpuolin! Mutta ei se kyllä kannattavalta tunnu, kun raha-asiat heittää häränpyllyä. Voimia ja tsemppiä sullekin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *