Avainsana: kriisi

Kun korona pakotti rikkinäiset perheet kotiin

Kun korona pakotti rikkinäiset perheet kotiin

Kaikilla on tällä hetkellä mennyt elämä koronan takia sekaisin, ja vielä monella eri tavalla. Osalta on lähtenyt työpaikat alta. Opiskelut viivästyvät ja lapset ja työt on pitänyt ottaa kotiin. Tilanne on haastava kaikille. Epätietoisuus tulevaisuudesta stressaa.

Kaikilla on haasteita, mutta haluaisin hetken suoda palstatilaa niitä perheitä ja ihmisiä kohtaan jotka ovat jo valmiiksi uupuneita ja on mielenterveysongelmia.

Olen miettinyt kaikkia heitä, joiden lapset ovat olleet tukitoimena (uupumukseen) päiväkodissa. Heitä joilla on tukiperheet, kotipalvelun hoitaja apuna ja tukiverkostona mummot ja papat.

Haluaisin suoda hetken ajatuksen kaikille totaaliyksinhuoltajille joilta on mahdollisesti lähtenyt viimeisetkin turvaverkon rippeet.

Olen nähnyt meemejä, kuvia, kehotuksia ja keskusteluja joissa käsketään olemaan reippaita ja kuinka täytyy jaksaa. Että isovanhempamme lähetettiin sotimaan ja meidät sohvalle eristyksiin, että nyt täytyy vaan jaksaa eikä saa valittaa turhasta.

Olen sitä mieltä, että tämä on tietysti aivan totta. Meidän on pakko jaksaa, meidän on pakko jatkaa. Meillä on useimmilla asiat niin sanotusti ihan hyvin, ei pommit tipu niskaan ja töitäkin on. Ruokaa riittää useimmilla meillä toistaiseksi ja niin edelleen.

@elinakesken runot instagramissa <3


Silti, olen sitä mieltä että valittaminen on sallittua. Hysteriaa levittämättä, on lupa sanoa että ei jaksa.

On lupa sanoa että pelottaa.

On lupa sanoa, että ei jaksanut alunperinkään, että ei tiedä kuinka aikoo pärjätä nyt ilman tukiverkkoa ja ulkopuolista apua.

On lupa sanoa, että vaikka ne lapset on ihan itse tehty, niiden kanssa ei nyt selviä.

Me kaikki reagoimme tähän tilanteeseen eri tavoin ja meillä kaikilla on erilaiset eväät selvitä ihan perus arjestakin. Tällaisen kriisin iskiessä sen näemme, että jotkut (etuoikeutetut) pärjäävät paremmin tässäkin asiassa. Osalla ihmisistä ei ole työkaluja selvitä kuin nippa nappa arjen haasteista, saati sitten tällaisessa poikkeustilanteessa. Monelle ei kotiin jääminen perheen kesken ole ”hidastamista” tai ”rentoa kotoilua”. Monella ihmisellä ei ole säästöjä mistä ammentaa, ei pystytäkään yhtäkkiä taloudellisesti varautumaan siihen ettei lapset saakaan koulussa ruokaa vaan kaiken joutuu tekemään itse. On erityistä tukea tarvitsevia lapsia, on päihdeongelmia, kaikenlaista haastetta.

Tämä on hyvä muistaa kun keskustelemme asioista ja kommentoimme toisten päätöksiä ja tilanteita. Jos itsellä on asiat hyvin, on helppo huudella muille että ”nyt ei saa valittaa”. Nyt on aika olla empaattinen ja ymmärtää muita. On aika yhteisöllisyydelle ja sille, että voi kysyä naapurilta, kaverilta ja somessa, että voinko auttaa. Sen sijaan että tuomitsemme. Meille kaikille ei ole jaettu samanlaisia lusikoita elämään. Kun kriisi iskee, se voi olla todella kova paikka.

Kaikki eivät jaksa koko ajan pitää yllä tsemppihenkeä ja se on lupa sanoa ääneen. Aika näyttää, kuinka rikkinäisiä perheitä ja ihmisiä joudumme kasaamaan puolen vuoden päästä. Mutta tästäkin selvitään, koska on vain pakko, mutta helpompaa tästä tekee sen jos suhtaudumme lempeämmin muihin ihmisiin ja autamme toisiamme.

Miten te voitte ja jaksatte? Mikä auttaa jaksamaan eteenpäin?

Tässä vielä vinkkejä ja linkkejä loppuun:

Tukea ja apua:

Kriisipuhelin – keskusteluapua 24/7 numerossa 09 2525 0111

Nappinaapurin Koronapu

Mistä hakea apua synnytyksen jälkeiseen masennukseen? (Lopussa paljon linkkejä tahoihin joista voi saada apua)

MLL: Lapset puhuvat koronasta, mitä aikuinen voi tehdä?

Tekemistä lapsille:

Tulostettavat leikkikortit

Lukulumo: ilmaisia äänikirjoja

Ekapeli eskari-ikäisille

Papunetin pelit

Kielinupun videot youtubesta

A yoga monkey – joogasovellus lapsille

Yle areenassa katsottavissa Ryhmä Hau:n neljäs tuotantokausi kokonaan!