Pöyristyttävää, että työtön avautuu yhteiskunnan epäkohdista!

Li Andersson tosiaan twiittasi postaukseni yrittäjyyskokeilusta, ja pyysi ministeri Jari Lindströmiä vastaamaan aiheeseen. Lindström lupasi tutkituttaa asiaa. Lähetin saman palautteen blogipostauksineen sähköpostitse Lindströmille, mutta hän ei siihen vastannut.

Alan itse olla jo aika kyllästynyt tähän aiheeseen, mutta kirjoitetaanpa tästä nyt vielä yksi postaus, kun ministeri Lindström päätti vastata aiheeseen blogissaan.

Nyt sattumalta tosiaan huomasin että Lindström olikin kirjoittanut asiasta. Hän kertoo, kuinka ei aio ottaa yksittäistapaukseen kantaa, mutta silti hän ottaa kantaa minun tapaukseeni ja jopa mainitsee blogini ja kirjoitukseni. Olen iloinen siitä, että ministeritasolla jopa kommentoidaan asiaa, mutta vastaus oli mielestäni aika ympäripyöreä ja keskittyi väärään asiaan.

Hän ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta silti kautta rantain vihjaa, että tiedämme julkisuudessa vain yhden puolen tarinasta. Ymmärrän sen että kaikkiin kirjoituksiin suhtaudutaan kriittisesti, niin teen itsekin. Mutta miksi näistä ei saisi keskustella julkisuudessa?

Nostin julkisuuteen asian negatiivinen kärki edellä

Mietin etukäteen postausta yrittäjyyskokeilusta, että onko reilua avata tarinaani ilman että toinen osapuoli pääsee avautumaan myös asiasta. Toisaalta en mainitse kenenkään nimiä, enkä haluakaan että tämä on noitajahti työkkärin ja Kelan työntekijöitä kohtaan. Kuten itsekin mainitsin kirjoituksessani, mätä on epätoimivassa systeemissä, ei työntekijöissä.

Ministeri Lindström sanoo, että näitä asioita nostetaan usein julkisuuteen ”negatiivinen kärki edellä”. Voiko tätä minun tapaustani esittää muulla tavalla kuin negatiivinen kärki edellä? Jos aktiivimallissa ja yrittäjyyskokeilussa ei ole mikään toiminut minun kohdallani, eikö silloin ole oikein nostaa näitä asioita esille, jotta systeemiä voisi parantaa? Halusin nostaa asian esille, koska työttömien kohtelussa on monta isoa epäkohtaa, joita yritetään ratkaista aktiivimallilla, joka ei auta vaan hankaloittaa asioita. Nyt tuntuu, että lyödään jo lyötyjä, jotka räpiköivät pärjäämisen ja kuiluun putoamisen välissä.

Lindströmin vastauksesta huokuu se ajatus, että oli pöyristyttävämpää tuoda tapaukseni julkisuuteen kuin itse asia jota yritän nostaa esille. Ministerin mielestä näitä asioita ei kuuluisi ruotia julkisesti. Miksi hän ei sitten vastannut sähköpostiini mitään? Hän vihjaa, että olenkohan kertonut ihan kaiken julkisuuteen, mutta sitähän kukaan ei voi tietää koska julkisuuslaki. Ei ollut tarkoitus nostaa vain omaa tarinaani julkisuuteen julkisuuden vuoksi, vaan sen takia että voisimme keskustella epäkohdista. En ole ainut joka kärsii näistä huonoista päätöksistä, ja kamppailee työttömyyden kanssa.

Minulla ei ole mitään salattavaa, joten minua ei haittaa tuoda asiaani julki, jos voin sillä tavoin muuttaa asioita paremmiksi.

En halua, että tartutaan lillukanvarsiin ja pohditaan onko minun tapauksessani tehty niin tai näin, väärin vai oikein, vaan haluan että työttömien ”aktivoimiseen” tehdään muutoksia. Haluan, että esimerkiksi keikkatyön ja pätkähommien vastaanottamisesta tehtäisiin helpompaa. Siitä voisi vaikka aloittaa epäkohtien muuttamisen. Toinen olisi aktiivimallin peruminen kokonaan.

piiskaa vaan, niin työttömät aktivoituu?

Mutta toki, onhan se helpompaa julkisesti istuttaa ajatus kansalaisiin, että työttömyys on työttömän vika, ja raipalla ”ne” saadaan aktivoitumaan. Sen sijaan että otettaisiin (kokemusasiantuntijoiden) neuvoista vaarin, ja puututaan epäkohtiin. Olen saanut paljon viestejä ihmisiltä jotka kertovat samaa tarinaa – muun muassa keikkatyötä on vaikea tehdä työttömyyskorvauksen lisäksi, joten useat jättävät sen tekemättä. Laiskuutta joidenkin mielestä, toisten mielestä inhimillistä. Kuka haluaa elää jatkuvasti stressin alla, miettien mistä seuraava palkka ja tuet tulevat, vai tulevatko ollenkaan?

Huhuu, hallitus. Kuunnelkaa meitä asiantuntijoita, jotka elämme näiden aktiivimallien kanssa. Me olemme ne asiantuntijat, joita tulee kuunnella jotta saisimme aikaiseksi muutoksia jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

Työttömyys ja aktiivimalli ovat kuumia puheenaiheita tällä hetkellä, mutta kohta tulee seuraava kuuma aihe ja työttömät unohdetaan. Mutta me työttömät emme unohda, koska tämä on meidän elämäämme. Me elämme tätä kamppailua joka päivä, ja kärsimme TE-toimiston ja Kelan sekoiluista ja vääristä päätöksistä, sekä aktiivimallin vaikutuksista.

Haluan että asioihin tulee joku muutos, ja nimenomaan muutos parempaan suuntaan. Aktiivimalli ei sitä ole. Yrittäjyyskokeilu voisi olla hyvä muutos, jos sitä vielä hiotaan.

Masentunut mutsi facebookissa:

Lisää samankaltaisia:

Työttömien aktivoitumista vaaditaan – mutta mitä tapahtuu kun aktivoituu?

Sivutoiminen yrittäjyys työttömänä – systeemi täynnä sudenkuoppia

 

 

6 kommenttia artikkeliin “Pöyristyttävää, että työtön avautuu yhteiskunnan epäkohdista!

  1. Mä niin tsemppaan sua täällä. Ei nämä asiat muuksi muutu, ellei niistä puhuta julkisesti ja kovalla äänellä! Hyvä että toit tämänkin asian esiin! T: Hanna / Masentunut|Suomi blogi

  2. Olen niin pettynyt koko hallituksen ja myös yksittäisten ministereiden toimintaan, että jos sen tunteen voisi siirtää esim. ministeri Lindströmin korvien väliin, hän jäisi varmaan sairauslomalle.

    Olen pitkäaikaistyötön. Minulla on 3 tutkintoa. Ei töitä. Samasta työpaikasta kisaa kanssani 20-200 kaltaistani. Tällä viikolla kävin ammatinvalintapsykologin luona seuraavaa tutkintoa pohtimassa. Olin tipahtaa tuolilta, kun hän sanoi, että hän lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja toiveista, eikä siitä, mitä maan hallitus sanoo. Lupasin olla kertomatta hallitukselle.

    1. Joo, sama täällä. Kolme tutkintoa ja ”kiitos mutta ei kiitos” -meilejä satelee.

      Kuulostaapa hyvältä ammatinvalintapsykalta 😀

  3. Mahtavaa, että kerroit asiasi ja toit tämän asian esille! Itselläni usko menee Kelaan kanssa, eri asioista kyllä… opintotuki- ja asumistukipäätöksiä odotellaan toista kuuta ja vaan lisäselvityksiä vaaditaan. Kaiken lisäksi suoritan tällä hetkellä opintoihini kuuluvaa pakollista täyspäiväistä harjoittelua eli lisätöihinkään ei aika oikein riitä. Jos ei yhtään säästöjä olisi niin olisin velkakierteessä jo nyt. Tsemppiä sinulle ja toivottavasti asiat järjestyvät!

    1. Aaargh toi on niin rasittavaa kun lisäselvityksiä pyydetään, sit vaan aina odotellaan ja uudestaan pyydetään lisää lippulappuja… Kiitos tsempeistä ja voimia sullekin byrokratian kanssa taisteluun!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *