Kuorsaako lapsesi? Syynä voi olla nielurisat

Olen useamman kerran kirjoittanutkin tänne lapsen univaikeuksista. Synnytyslaitokselta neljävuotiaaksi asti olemme enemmän tai vähemmän valvoneet yöt. Pahimmillaan heräsimme 15-20 kertaa yössä. Yritin tutkituttaa allergioita, refluksia tai mitä tahansa fyysistä syytä mikä voisi olla syynä heräilyyn. Jouduin tappelemaan hoidosta, koska terveyskeskuksissa ei uskottu minua. Kyseltiin että onko ainut lapsi, ja sanottiin mm. että ”vauvoilla ei voi olla refluksia, kaikkihan ne pulauttelee”. Kävimme myös sairaalan unikoulussa, mikä auttoi hetkeksi, mutta heräily jatkui edelleen.

Pitkän, sinnikkään vaatimisen ansiosta saimme lähetteen korvapolille, kun epäilin että nielurisat olisivat syynä heräilyyn, kuorsaamiseen ja hengitysvaikeuksiin yöllä.

Mitä oireita lapsella oli?

Kun poika oli vajaa 3-vuotias, pääsimme vihdoin nielu- ja kitarisaleikkaukseen. Lapsella oli useita oireita, joita olen kirjoittanut ylös monen monille eri lappusille, joiden kanssa olen aina lääkärin vastaanotoille mennyt. Tässä pitkä lista:

  • kuorsaus
  • hengityskatkokset yöllä
  • nuhainen / flunssainen olo – nenä tukossa
  • heräilyä yöllä / painajaisia / itkua
  • hengitys krohisee ja röhisee yöllä
  • nukkuu paremmin leuka ylöspäin tai sänky/tyynyt korotettuna
  • vaikeroi yöllä pitkiä aikoja unissaan
  • valittaa kurkkukipua ja yskii
  • pahanhajuinen hengitys
  • haluaa yöllä juoda vettä
  • narskuttaa hampaita
  • päivällä selvästi väsynyt ja kiukkuinen/levoton
  • kröhii kurkkuaan päivälläkin
  • aamulla huono syömään
  • yskä

Kuten huomaatte, oireita oli pitkä lista, ja voi olla etten muista edes kaikkia. Menin tämän oirelista kanssa useammalle lääkärille ja kukaan ei ottanut minua tosissaan, vaikka itse tiesin että jokin on vialla. Lopulta vaatimalla vaadin lähetteen, jotta pääsisimme parempaan hoitoon kuin terkkarille. Jouduimme kuukausia odottamaan aikaa korvapolille, ja äitinikin yritti soittaa polille useamman kerran eikä kukaan vastannut.

Lopulta sain tarpeekseni, koska tuntui ettei kukaan kuunnellut huoltani, ja marssimme korvapolille paikan päälle. Vastassa oli tympeän oloinen hoitaja, joka moitti meitä kun tulimme paikalle ilman ajanvarausta. Selvisi, että lapsi oli laitettu jonossa ensin kakkos- ja sitten kolmoiskiireelliseksi. Eli toisin sanoen olisimme joutuneet odottamaan lääkäriaikaa ehkä jopa puoli vuotta, jonka jälkeen pääsisimme leikkausjonoon vasta joka on saman pituinen. Ihan käsittämättömän pitkä aika odottaa! Sanoin hoitajalle, että olen kaksi vuotta yrittänyt kertoa, että lapsellani on jokin vialla, mutta kukaan ei kuuntele minua. En ole nukkunut kolmeen vuoteen ja haluan apua NYT ennen kuin sekoan. Lisäksi huolestutti lapsen hengityskatkokset yöllä.

Hoitaja tuli takaisin ja sanoi, että nyt on lääkärille aika samalle viikolle, parin päivän päähän. Vihdoinkin!

Pääsimme vihdoin korvapolin lääkärille, joka vilkaisi lapsen kurkkuun ja totesi heti – nielurisat ovat todella ison oloiset ja varataan heti leikkaukseen paikka jonoon. Yleensä jonot ovat puoli vuotta, mutta uupumukseni vuoksi lähete laitettiin kiireellisenä. Lapsella ei sinänsä ollut hengenvaaraa, mutta itse olin niin totaalisen loppu, kun olin jo pari vuotta yrittänyt sinnitellä viimeisillä voimilla rikkonaiset yöt. Muistaakseni aika tuli parin kuukauden sisään, koska sanoin että otamme vastaan minkä ajan tahansa, pienelläkin varoitusajalla.

Tietysti kävi niin, että lapsi oli flunssassa kun saimme ajan, mutta onneksi uusi aika tuli todella pian (ehkä parin viikon päästä?). Onneksi saimme peruutuspaikan sitten seuraavalle päivälle soitosta!

Miten itse leikkaus meni?

Saavuimme korvapolile heti aamusta. Lasta jännitti kovasti, koska hän silloin vielä pelkäsi lääkäreitä ja sairaaloita tosi paljon. Tietysti sekin jännittää, kun ei tiedä mitä tapahtuu, vaikka kävimme kyllä läpi asiat lapsen kanssa ennen leikkauspäivää.

Esivalmisteluiden jälkeen pääsimme noin parin tunnin päästä saapumisesta leikkaussaliin. Nukutusta pelkäsin etukäteen, ja täytyy sanoa että kokemus oli aika karsea. Lapsi ei siitä muistanut onneksi jälkikäteen mitään. Lasta tietysti pelotti, ja lopulta jouduimme yhdessä hoitajien kanssa pakottamaan lapselle nukutusmaskin naamalle. En pystynyt loppuvaiheessa pidättelemään kyyneliä, vaan aloin itkemään ja samalla hoin ”ei ole hätää rakas”. Heh, tosi vakuuttavaa.

Leikkaus kesti vajaan tunnin, jonka jälkeen lapsi oli hetken heräämössä. Sen jälkeen hän pääsi luokseni. Lapsi voi ensimmäiset pari tuntia aika huonosti, nukkui ja voi pahoin. Muutama tunti vielä siitä, ja hän jo innoissaan söi mehujäätä.

Loppupäiväksi pääsimme jo kotiin, ja iltaan mennessä lapsi oli jo lähes normaali. Seuraavana päivänä joutui jo toppuuttelemaan ettei lapsi riehu liikaa. Särkylääkkeitä tosin hän sai pitkin päivää viikon ajan.

Risat olivat kuulemma olleet todella isot, joten ei ollut ihme ettei lapsi saanut yöllä hengitettyä kunnolla.

Vuosi leikkauksen jälkeen

Tämän vuoden alussa, kun lapsi oli täyttämässä neljä vuotta, kävimme uudestaan leikkauksessa, koska ensimmäinen leikkaus ei auttanut täysin. Oireet helpottivat, mutta eivät poistuneet. Edelleen oli heräilyä yöllä, hengityskatkoksia ja kuorsaamista. Kuulemma joillakin lapsilla nielurisojen osapoisto ei autakaan oireisiin ja loputkin joudutaan poistamaan. Me kuuluimmekin onnekkaina tähän porukkaan! Lapsilla ei poisteta mielellään risoja kokonaan, koska vuotoriski on suurempi pienellä ihmisellä. Usein osapoisto auttaa jo oireisiin.

Odotimme monta kuukautta taas leikkaukseen pääsyä, kunnes vihdoin olimme taas korvapolilla. Tällä kertaa lasta ei jännittänyt yhtä paljon, mutta nukutus oli edelleen hirveä kokemus. Tällä kertaa lapsi tosin ei vastustellut, mutta alkoi surkeana itkemään kun hänet laitettiin leikkauspöydälle makaamaan. Leikkaus meni taas tosi hyvin, eikä mitään ongelmia ilmaantunut. Täytyy kiittää vielä polin työntekijöitä kummassakin leikkauksessa. Ihan loistavaa työtä, ja lapsen pelkotilat osattiin ottaa tosi hyvin huomioon. Kaikki oli todella ystävällisiä ja selittivät tarkkaan kaiken mitä tapahtuu, kotihoidon ja lääkitykset. Jäi hyvä mieli, että olemme hyvissä käsissä.

Tällä kertaa toipuminen oli hitaampaa, koska leikkauksessa poistettiin loputkin risat. Lapsi oli kipeä ja aika surkea viikon ajan, ja toisenkin viikon ajan vielä selvästi toipilaana. Kurkku oli tosi kipeä pitkän aikaa, ja syöminen oli haastavaa.

Viisi kuukautta toisen leikkauksen jälkeen

Nyt melkein puoli vuotta toisesta leikkauksesta, kun lapsi on 4v 3kk, nukumme yöt. Viimeisen muutaman kuukauden aikana lapsi on alkanut nukkumaan, ihan oikeasti. On enemmän öitä kun lapsi nukkuu koko yön, siis heräämättä KERTAAKAAN. Ihan uskomatonta.

Leikkauksen jälkeen tuntui olevan vielä vähän heräilyä ja yöllä vaikeroimista. Olemme leikkauksen jälkeen käyneet lisäksi osteopatiassa kolme kertaa ja se on tuntunut lisäksi rauhoittavan lopullisesti yöt – lapsi ei enää vaikeroi unissaan kun hermosto ei ole enää niin jännittynyt.

Uskon että lapsen temperamentti ja aistiyliherkkyydet vaikuttavat myös unenlaatuun. Jos on ollut liian hektinen päivä, stressiä tai katsottu liian jänniä ohjelmia telkkarista se näkyy yöllä. Leikkaukset kuitenkin ovat auttaneet aivan huikeasti meidän öitä.

Jos olet menossa lapsen kanssa nielurisaleikkaukseen ja jokin asia mietityttää, laita ihmeessä kommenttia niin pyrin vastaamaan kysymyksiin! Itseäni ainakin jännitti tosi paljon ennen leikkausta, että miten kaikki sujuu.

 

Lue lisää:

Vauvavuoden jättämät traumat

Osteopatiaa lapsen unettomuuteen

2 kommenttia artikkeliin “Kuorsaako lapsesi? Syynä voi olla nielurisat

  1. Minullakin on kokemusta siitä, että lääkäri ei ota tosissaan. Nielurisat leikattiin vasta 20-vuotiaana, sen jälkeen kun olin sairastanut 10 angiinaa vuoden aikana. Koko lapsuuteni niitä vain katseltiin ja todettiin, että onpas suuret. Kuorsasin todella kovaa ennen leikkausta. Leikkauksen jälkeen unenlaatu parani ja sairastelut jäivät.
    Kiva, että saitte apua leikkauksesta. Toipuminen on kurjaa, mutta onneksi se on lyhyt aika siihen nähden kuinka kauan isot risat ovat vaivanneet.

    1. Voi ei, tosi kauan oot joutunu odottamaan et leikataan :/ Joo ja tuntuu kyllä aika uskomattomalta että täällä nukutaan nykyään…!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *