Kategoria: Ompelu

Varustelekan modauskisa vuodelta 2014

Varustelekan modauskisa vuodelta 2014

Katselin vanhoja kuvia ja törmäsin armeijatakkeihin jotka modasin Varusteleka for Womenin kisaa varten. Olin ennen lapsen syntymää työskennellyt Varustelekan ompeluohjaajana, kun Varusteleka for Women oli vielä elossa. Harmi että ompelutyöpajat loppuivat, se on ollut yksi parhaista duuneistani ikinä.

Osallistuin kisaan jossa piti modata joku vaate Varustelekalta, ja eniten tykkäyksiä kerännyt kuva voitti 100 euron Varustelekan lahjakortin. Ja kukapa sen voitti? No minä!Minun kuvani sai 129 tykkäystä mikä oli ihan täysi yllätys! Takin olin modannut jo aiemmin, mutta se inspiroi kaavoittamaan ja ompelemaan sillon 2,5-kuukautiselle vauvalle samanlaiset ja lippiksenkin vielä. Setistä tuli ihan älyttömän söpö, vaikka tietysti armeijakuosi vauvoilla ja lapsilla on ehkä vähän kyseenalainen? Sotakuosit ja lapset… No, joka tapauksessa tehtävänannon mukainen asu tuli tehtyä!

Katsokaa nyt tätä tyyppiä miten pieni se on ollut! En kestä. Tää sama pikkunen jätkä täytti juuri tällä viikolla neljä vuotta. Niin se aika menee nopeasti. En sinänsä kyllä todellakaan ikävöi vauva-aikoja, koska nykyään saan mm. ommella rauhassa, eikä pienissä pätkissä kun vauva nukkuu (ja sehän ei koskaan nukkunut…).

Siihen aikaan minulla oli vielä locksitkin päässä, ja asuimme eri paikassakin. Tuntuu kuin tästä ajasta olisi 100 vuotta aikaa.

Muistan kyllä miten haastavaa oli ommella näin pienen vauvan kanssa, onneksi silloin vielä isäni oli auttamassa minua ja vei lapsen vaunukävelylle tai viihdytti häntä hetken niin sain ommella silloin tällöin. Ompelu ja muut käsityöt ovat pitäneet minut järjissäni tämän valtavan elämänmuutoksen pyörteissä, kun vauva syntyi.

Vauvan housut ovat myös itse tehdyt, ompelin ne pikkuveljeni vanhasta t-paidasta. Hän antoi niitä minulle läjäpäin uusiokäyttöön, ja niistä usein ompelinkin housuja vauvalle.

Nahka takeissa ja lippiksessä on kirppikseltä ostetusta nahkatakista. Tykkään nahasta materiaalina, siitä voi tehdä mitä vain ja se tuo vaatteeseen särmää. Ostan kaikki käyttämäni nahkat aina kierrätettyinä. Musta collegekangas on tässä ainut mikä on kaupasta uutena ostettu. Kirppiksiltä valitettavasti harvemmin löytyy joustavia kankaita.

Rakastan kierrätysompelua, se on mielestäni paljon inspiroivampaa kuin uusista kankaista ompeleminen. Se vaatii enemmän ajatustyötä kun pohtii miten vanhasta saisi uutta. Rakastan kirppareilla pyörimistä ja sitä fiilistä, kun löytää jonkun vaatteen tai vaikka verhon, ja näkee heti päässään mitä siitä voisi luoda.

 

Ompelua – yksisarvismekko!

Ompelua – yksisarvismekko!

Miksi pukeutumisen pitäisi olla tylsää ja väritöntä? Miksi usein vain lastenosastolta löytyy yksisarvismekot ja batmanhupparit ja aikuisten osastolta pelkkää harmaata ja mustaa? Missä vaiheessa meistä tulee niin aikuisia, ettei voi muka enää käyttää hauskoja, hassuja, värikkäitä vaatteita? Mielestäni ei missään vaiheessa. Jokainen tietysti pukeutuu niin kuin haluaa, ja itsekin tykkään kyllä mustista vaatteista, mutta useimmiten tykkään pukeutua tosi hassuihin kuoseihin ja väriyhdistelmiin. Koska elämä on vain liian lyhyt ottaakseen itseään ihan liian vakavasti.

Löysin jonkin aikaa sitten Ehtavaatteet sivustolta englanninlaku-kangasta ja ihastuin. Valitettavasti sitä ei ole ollut ikinä myynnissä kun olisi ollut hieman ylimääräistä pistää kankaisiin. Nyt kuitenkin löysin alennuksesta yksisarviskangasta ja sitähän oli pakko saada. Kävin sen lisukkeeksi ostamassa Kangaskapinasta ale-laarista sinistä trikoota taskuihin ja pinkkiä jc:tä hihoihin. Yksisarviskangas oli niin tyyristä budjetilleni etten kehdannut ostaa kuin metrin, koska halusin ostaa myös pelkkää donitsikangasta. Ilokseni kuitenkin huomasin että Ehtan puolelta oli leikattu kankaisiin noin 8 cm ekstraa!

On myös aina mukavaa tukea suomalaista pienyrittäjää, vaikka minulla ei olekaan siihen aina varaa. Olen kuitenkin todennut, että kun kerran näkee vaivaa ja ompelee vaatteita itse, on järkevää ostaa laadukkaita kankaita jotka sitten kestävät myös kulutusta ja pesukertoja.

Rakastan tätä kangasta, koska yksisarviset, miten niitä ei voi rakastaa!? Toiseksi, kun katsoo lähemmin on hepoissa hauskoja kehopositiivisia tyyppejä. Itsellänikin tietty kasvaa villinä sateenkaarikainalokarvat…


En tajua mikä ihmeen sininen kausi minulla on, olen aina inhonnut sinistä. Turkoosi ja petrooli vielä menee mutta kaikki muut sinisen sävyt ovat blääh. Nyt kuitenkin kummasti sininen vetää puoleensa.

Ompelin mekon uudella kaavalla, Jujunan Kuuralla, joka löytyy ihan ilmaiseksi täältä (ps. jos et halua tulostaaleikkaaliimaateipata kaavaa itse, sen voi tilata muutamalla eurolla postitettunavalmiiksi tulostettuna!). Muokkasin kaavaa hieman koska en halunnut pitkiä hihoja, helmaresoria enkä huppua. Lopputuloksesta tuli aika kiva, ja rakastan noita pinkkejä raglanhihoja!

Kaava on hieman pidempi takaa, enkä ole tottunut sellaisiin mekkoihin joten takapuoleen on tottumista että se on vähän pidempi. Pidensin muutenkin koko helmaa, kun se on aika lyhyt (kaavahan on oikeasti tunika eikä mekko).

Kohta 4-vuotias poikani toimi kuvaajana, ja hienosti painoi aina laukaisinta ja antoi ohjeitakin miten poseerata. ”Äiti nyt tanssi niin kuin ballerina, äiti nyt juokse! Hyppää!” Lapsella on selvästi samankaltainen ote asukuviin kuin äidilläänkin – tavallinen on tylsää.

Kuvista tulikin vähän tällaisia nopeasti räpsäistyä kun oli lapsi mukana kuvauksissa. Hah. Lapsikin halusi esitellä lelujaan ja hänestäkin piti ottaa kuvia:

Olen yrittänyt elvyttää ihan tosissani käsityöläisen taitojani viime aikoina, ja voin nyt jo vähän hyssytellen paljastaa että aion pistää mm. kierrätysnahasta tehtyjä korviksia myyntiin tässä kevään aikana. Joten pysykää kuulolla!

 

Mekko jämäpaloista

Mekko jämäpaloista

Sain joulun aikaan eräältä lukijalta palan Ainolan kangasta. Olin aivan fiiliksissä, mutta en meinannut millään keksiä mitä siitä tekisin. Lopulta alkoi hahmottua mielessäni mekko, mutta kangas ei yksinään riittänyt. Koska rahatilanne on tiukka, eikä ole mahdollisuutta ostaa kankaita niin piti katsoa omista varastoista. Usein ompeluryhmissä näen miten ihmisillä on valtavat varastot kankaita, metritolkulla kauniita kankaita mistä valita. Itse vain haaveilen sellaisista varastoista, mutta jämäpaloja toki löytyy.

En ole koskaan ostanut Ainolan kankaita, mutta olen monesti niitä nettikaupassa ihaillut. Aivan älyttömän pehmeä ja laadukas kangas! Kiitos vielä sinulle ihana lukija, joka lähetit minulle tätä kangasta joululahjaksi!


Lisäsin olalle ja sivuihin pinkkiä trikoota (Kangaskapinalta), joka riitti juuri ja juuri tähän projektiin. En ole koskaan innostunut sinisestä kummemmin, mutta tämä sininen ja kuosi on mielestäni aivan ihana. Pitihän sinne vähän lisätä pinkkiä. En ole ihan varma onko tämä jämäpalamekon näköinen vai ei, näyttääkö siltä että kangas loppui kesken? Väliäkö sillä, itse kyllä tykästyin tähän! Kaavana on Jujunan Mystique.

 

Ompelua: uusi mekko ja legginsit

Ompelua: uusi mekko ja legginsit

Sain lukijalta joululahjayllärin. Eräs ihana nainen halusi lähettää minulle lahjakortin Kangaskapinaan, palan Ainolan kangasta ja terveiset että blogini on mahtava. Kyynelehdin aivan hulluna kun luin kirjettä, siitä että olen rohkea kun avaudun masennuksesta ja olen toiminut vertaistukena monille. <3

Tässä nyt sitten lahjakortin kankaista omalla kaavalla legginsit ja Jujunan kaavalla mekko.

Kangas on Star Warsia tietty. Kangaskapinassa on niin paljon ihania kankaita, että en osannut mitenkään päättää mitä kankaita ostaisin. Näistä kankaista riitti vielä pinkki-keltaisiin legginseihin, kuvaan ne heti kun saan ne ommeltua kasaan.

Siis anteeksi, miten mun jalka oikein taipuu!?

Pitäisiköhän joskus alkaa taas ompelemaan muutakin kuin mekkoja ja legginsejä? Olen niin innostunut näistä, etten osaa muuta ommella tällä hetkellä!

Tiedättekö mitä voisin toivoa synttärilahjaksi!? Poikaystävää joka olisi valokuvaaja. Ei tarvitsisi aina ottaa itse näitä asukuvia…

 

Vuoden viimeiset ompelut lapselle

Vuoden viimeiset ompelut lapselle

Sain jopa kaksi yötä lapsivapaata, ensimmäisenä yönä juhlin hotellissa ja baarissa tanssien ystävien kanssa, toisena yönä ompelin. Ah, kyllä on tämä yh-mutsi virkistynyt! Tässä lopputulos:

Viidet housut ja pari paitaa! Leikkelin valmiiksi edellisenä päivänä ja eilen hurautin koko kasan valmiiksi. Lapsi oli toivonut poliisi-rosvokankaasta lyhythihaista paitaa, joten sellainen piti tietysti tehdä.

Tein toisenkin setin, paidan ja kahdet erilaiset housut pariksi. Punavalkoinen kangas on yksi niistä kankaista mitä sain Vimmalta. Tein itselleni siitä kankaasta legginsit, ja kangasta jäi vielä jonkun verran yli niin tein lapsellekin.

Teen nykyään housuihin pitkät resorit, jotka voi tarvittaessa kääntää. Tällä tavalla saa lisää kasvuvaraa housuihin, poika kun on viime kesästä hurahtanu pituutta jaloista ihan käsittämättömän pian. En ole täysin tyytyväinen tuohon paitaan, kaula-aukko istuu jotenkin huonosti ja resori meni vähän vinksalleen. En kuitenkaan jaksanut alkaa korjaamaan, mutta näitä kuvia katsellessa ehkä pitääkin korjailla…

Teen usein omista legginseistä pojalle housuja. Näitä suosikki Star Wars legginsejä olin paikkaillut ja korjannut haaroista niin paljon, etten onnistunut enää elvyttämään niitä, joten ne sai vielä toisen elämän pojan housuina. Onneksi olen saanut pojankin innostumaan “Stoos Voossista”. Tulipa mieleen, että lapsi sanoo Chewbaccaa stuubakaksi. Hahaa!

Lopuksi vielä kaikkien kankaiden pienistä jämistä Ariel-housut. Näistä tein itselleni legginsit ja mekon vähän aikaa sitten.

Osallistuin Kangaskapinan kilpailuun jossa voi voittaa itsellensä vuoden kankaat. Nyt peukut pystyyn, että voitan! Toinen voitto ensi vuodelle voisi olla uusi työpaikka, jotta olisi varaa ostaa kankaita ja saisin ommella. Ompelu on niin terapiaa <3

 

Lapselle joululahjaksi pehmeitä paketteja

Lapselle joululahjaksi pehmeitä paketteja

Ompelin lapselleni neljä settiä vaatteita joululahjaksi, ja ne hän sai jo heti aamusta herättyään. Kuusen alla oli myös Lidlistä ostettu auto-junarata sekä valomiekka, jonka tarinaa voit täältä lukea. Tyyppi oli todella innoissaan valomiekasta ja junaradasta, mutta vaatteista hän sanoi että ne ovat ihan tyhmät, eikä olisi sellaisia halunnut. Myöhemmin hän kuitenkin halusi vaatteita kokeilla ja kehui että todella ihanat vaatteet, ja toivoi Star Wars -kankaasta tehtyjä pikkareitakin! Haha.

Ensimmäinen setti on pyjama, jonka ompelu meni hiukan pieleen kaikinpuolin, mutta lapsi tykkäsi ja se on tärkeintä. Kankaassa on ihana jouluteema, jossa paljastuu myös lapsen nimi…

Tämä kangas vaan huusi lapsen nimeä – poliiseja ja rosvoja, mikäs sen siistimpää!

Star Wars on kova juttu sekä äidin että pojan mielestä, tein itselleni mekot ja lapselle housut ja paidan.

Housuissa on pitkät resorit jotka saa laitettua joko kaksinkerroin tai pitkäksi, tällä tavoin saa vaatteeseen pidemmän käyttöiän kun ne kasvaa lapsen mukana.

Vaatteet ja valomiekka sopivatkin todella hyvin yhteen!

Hyvää joulua kaikille! <3

 

Tykkääthän jo Masentuneen mutsin instasta ja facebookista?

 

Oi veronpalautukset ja uusia ompeluksia

Oi veronpalautukset ja uusia ompeluksia

Olen saanut ommeltua viime aikoina aika lailla, lapselle ompelin neljä paita-housusettiä mutta en jaksanut kuvata niitä vielä. Otin muutaman räpsäisyn (huonossa valossa, huoh, onneksi alkaa nyt tulemaan enemmän valoa pikkuhiljaa!), ja pidemmittä puheitta:

Ra-kas-tan näitä tuhkimo-legginsejä! Kaava on oma, hyväksi muokattu aikojen saatossa. Mekko on kantomekon tyyppinen, Jujunan kaavalla timanttimekko. Rakastan tätä mallia! Ompelin viime yönä samanlaisen mekon vielä violettina, mutta en ehtinyt sitä vielä kuvata.

Olen viime aikoina ollut aika ahdistunut enkä saa unta, silloin usein teen jotain käsitöitä yöhön asti. Ja voitte uskoa miten väsynyt olen aamulla… Huoh!

Siis kyllähän jokaisella itseään kunnioittavalla naisella pitää olla Chewbacca-mekko! Tämä kangas ihan niiin älyttömän siisti, ja tykkään tästä väristä. En usein käytä ruskean sävyisiä vaatteita, mutta tämä iski heti. Laitoin lisäksi oranssit taskut. Kaava on Jujunalta.

Tein kolmannenkin mekon – Star Warsia. Rakastin pienenä Star Wars-elokuvia, ja joka kerta kun katson ne aikuisena fiilistelen sitä lapsuuden nostalgiaa. Pitäisi katsoa leffat taas, en ole nyt vuosiin katsonutkaan.

Lopuksi tein timanttimekon joulukankaasta jonka löysin Eurokankaan palalaarista. Ihan älytön kangas, pakkohan se oli ostaa ja tehdä joulumekko! Kaikki muut kankaat ovat Kangaskapinalta.

Hyvää joulua kaikille lukijoille, olette ihan mahtavia! Sain yhdeltä lukijalta joulupostiakin – eräs lukija otti yhteyttä että halusi lähettää minulle pienen paketin. Paketin sisältä paljastui pala Ainolan kangasta, pari jouluarpaa ja – 50 euron lahjakortti Kangaskapinaan! Meinasin pyörtyä kun avasin paketin! Kiitos vielä tästä, ihan älytöntä <3

 

Äidille supersankari-legginsit

Äidille supersankari-legginsit

Joulukuussa olen onnekas, koska minulle tulee veronpalautuksia. En tosin tiedä miten tämä veronpalautus vaikuttaa ensi vuoden toimeentulotukeen, että pitääkö näistä rahoista laittaa osa sukanvarteen.

Olen silti ajatellut satsata osan rahoista kankaisiin, joista ompelen meille uusia vaatteita. Tuen samalla suomalaista pienyrittäjää, Kangaskapinaa. Siis miten upea fiilis, että voi kerrankin ostaa kankaita eikä tarvitse miettiä ja stressata jokaista senttiä!

Ostin kolmea kangasta joista yksi oli tämä Supermies-kangas. Koska olenhan minäkin oman elämäni supersankari!?

Veronpalautukset tosin tulevat vasta ensi viikolla, mutta ajattelin ottaa pienen varaslähdön. Kangaskapinan myyjä naureskeli, että ensi viikolla sitten nähdään uudestaan!

Tykästyin näihin legginseihin! Kangas on ihanaa pehmeää mutta napakkaa trikoota. Voisin näiden kaveriksi ommella vaikkapa punaisen mekon, hmm…


Tässä taas näitä todella upeita poseerauksia, koska en näemmä osaa ottaa ns. normaaleja kuvia, haha. Näköjään tanssijataustasta on hyötyä vähän missä vaan. Minun pitäisi kuulemma laittaa pystyyn ’kuinka poseerata kuvissa’ -kurssi.

Lisää ompeluksia siis tulossa joulukuun aikana, lapselle ja itselleni. Osa menee lapselle pukinkonttiin. Jee!

Mekkoja, lisää mekkoja kansalle!

Mekkoja, lisää mekkoja kansalle!

Olen taas ommellut. Ihan hulluna. Pitäisi vielä saada ommeltua lapselle paitoja ja housuja joululahjaksi, mutta ensin tärkeimmät – äidille lisää mekkoja. Jotenkin kummasti eksyin taas Kangaskapinaan, ja jouduin vähän tuhlaamaan. Kääk. Ompelin kaksi mekkoa, Jujunan kaavoilla, tietty, sekä yhdet legginsit (oma kaava). Löysin Kangaskapinasta kaksi kangasta, joita lähti palaset heti mukaan:

Kuvat Kangaskapinan sivuilta

Siis katsokaa nyt, miten näitä muka voi vastustaa!? Koska ei ole varaa kaikkeen, otin Ariel-kangasta vain 60cm palan, ja yhdistin sitä halvempaan trikooseen. Katsoin kaupassa että trikoo oli mustaa, mutta kotona kun kaverin kanssa ompelimme, hän huomautti että tummansininen se on. En uskonut ensin ollenkaan, kunnes jouduin syynäyksen jälkeen toteamaan että oikeassa oli.
Tässä nyt sitten näitä minun kuuluisia asukuvia, olkaa hyvät:

Ariel-legginsit ei näissä kuvissa näykään kunnolla, mutta nekin on aivan ihanat! Ariel on niiiin paras! Tekisi mieli ostaa tätä kangasta vielä pari metriä lisää… (mutta hei, kuka tekisi Leijonakuningas-trikoota!?) Ja sitten vielä Närhi-kangas. Ai että tästä mekosta tuli i-ha-na:

Kaavana oli alunperin Jujunan timanttimekko – mutta tämä kangas oli tietty liian jäykkää siihen. Huomasin myös kesken leikkuun, että kangas ei oikein riittänyt täyteen timanttiin. Lähdin sitten muokkailemaan timanttia pois ja tästä tulikin ihan tällainen tavallinen taskullinen mekko…

Voi elämä näitä talvi-ilmoja kun ei ole valoa ollenkaan. Toivottavasti kestätte katsoa näitä! En myöskään ole mikään photoshoppaamisen velho, kuten huomaatte…

Olen niin täysin rakastunut tuohon keltaiseen Närhi-mekkoon, että haluaisin käyttää sitä aina ja koko ajan. Haluaisin nykyään pelkästään vain ommella omat vaatteeni, koska a) en löydä kaupoista mitään kivaa b) jos löydänkin, ei koskaan ole tarpeeksi isoja kokoja c) saa juuri sellaista kuin itse haluaa. Usein kankaat vain ovat sen verran hintavia, että ei tule halvaksi tämä lysti. Jos kuitenkin ostaa metrin pari silloin tällöin (varsinkin suomalaisilta pienyrittäjiltä kuten Kangaskapinalta), on se mielestäni kuitenkin sen arvoista.

On muuten aika haastavaa kuvata asukuvia 3-vuotiaan linssiluden kanssa joka haluaa aina olla mukana ihan kaikessa mitä äiti tekee. Saatte pienen katsauksen kulissien taakse, miltä näyttää kun yrittää ottaa kuvia lapsen kanssa:

 

Voi huoh, ehkä sitä joskus sitten saa tehdä rauhassa asioita, kun lapsi muuttaa kotoa pois… Hah.

 

Jujunan mekkokaava testissä

Jujunan mekkokaava testissä

Pääsin testaamaan Jujunan Mystique mekkokaavaa, joka tulee myyntiin 31.10. Sain valita yhden mekkomallin, jonka toteutan oman mieleni mukaan. Kävin Eurokankaassa ja löysin palalaarista vihreän trikoopalan joka sopi täydellisesti yhteen ewok-printtikankaan kanssa, jonka bongasin pakalta. Yleensä käytän todella paljon punaisia, violetteja ja pinkkejä värejä vaatteissa, sen takia oli kiva kokeilla vähän jotain erilaista kerrankin.

Valitsin malleista Mystical Pockets-mallin pitkillä hihoilla, koska ra-kas-tan mekkoja joissa on taskut. Mielestäni kaava oli hauska, kun sivussa on palat, jotka vain huusivat saada jonkun kivan printtikankaan.

Olen viimeisen 1,5 viikkoa kärsinyt flunssasta, ja sain alkuviikosta jo mekon ommeltua, mutta kuvien ottamisessa kesti koska en päässyt ylös sängystä. Otin sitten eilen muutaman otoksen flunssassa, ja meni hermo kun en jaksanut säätää kameraa ja kaikki poseeraukset näyttivät iiiihan dorkilta. Päätin sitten olla totaali-dorka (=oma itseni) ja laittaa nämä kuvat pariin ompeluryhmään ja omaan instaani (ps. joko seuraatte minua instassa?! <-).

Postatessani näitä kuvia ompeluryhmiin, pyysin anteeksi huonohkoja flunssassa otettuja kuvia, ja mietin että pääsisiköhän jollekin kurssille missä opetellaan ottamaan asukuvia kun olen näin dorkan näköinen näissä kuvissa. Sain ihan älyttömän tykkäysryöpyn ja kehoituksen itse pitää kurssi kuinka otetaan näin upeita, rentoja ja hauskoja kuvia. En kestä! Ehkä sitten pidän kurssin siitä, kuinka ottaa loistavia asukuvia olemalla rennon dorka. Hahhaa.

Yritin sellaista tiedättekö, rentoa makeeta hyppykuvaa. Tosi upea tuli, eikö?

Koska ostin (superkallista) kangasta vähän ekstraa, sain tehtyä legginsit samaa kuosia, eikö olekin upeaa kun voi yhdistää samaa kuosia koko asuun? Miten olisi vielä pipo? Kukaan ei tietenkään kuvista huomaa, mutta legginsien yläosassa on eri kangasta tyylikkäästi, koska kangas ei riittänyt legginseihin kokonaan. Mutta sehän on vain meidän välinen salaisuus, kukaan ei huomaa.

Kiitos vielä Jujunalle tästä mekkokaavasta, minulla on aiemmin jo hankittuna Jujunan mekkokaavat ja hupparien kaavat. Huippuja kaikki!

Olen täysin rakastunut tähän mekkoon ja haluaisin tehdä näitä kaikissa eri väreissä, sekä kokeilla muitakin mekkokaavoja samalla. Harmi vain että olen työtön yksinhuoltaja, ja tämän kangasostoksen ansiosta syön varmaankin hernaria loppukuun. Mutta hei, saanhan syödä sen hernarin upea mekko päällä… Kangas-sponsoria, anyone!? Joulupukkiiiii, menisitkö kangaskaupan kautta…?

 

 

Lue lisää ”Jujunan mekkokaava testissä”