Kuukausi: heinäkuu 2019

Ommeltua: hapsumekko kesän rientoihin

Ommeltua: hapsumekko kesän rientoihin

Olen jonkin verran ommellut viime aikoina mutta mikään ei ole blogiin asti eksynyt. Olen ollut aika laiska kuvaamaan tuotoksiani (eli itseäni). Olen ollut väsynyt ja kiireinen – arki ja muuttopuuhat vie energiat. Luultavasti blogin puolella tulee olemaan hieman hiljaisempaa loppukesästä ja alkusyksystä muuton ja töiden takia. Muutto on elokuun lopulla ja elokuun alussa menen uuteen ryhmään töihin – pääsen eskareiden kanssa touhuamaan yhdeksi kaudeksi! Odotan sitä innolla, mutta tiedän että uusi ryhmä, osittain uudet työkaverit ja lapset tulevat viemään voimia kun kaikki on uutta.

Instagramin puolelle päivitän ahkerammin kun se on jotenkin nopeampaa ja vaivattomampaa tässä muuttotohinassa. Jos olet instassa, kannattaa siis ottaa seurantaan tilini @masentunutmutsi.

Seurasaari

Eräs aamu olin kävelemässä töihin ja näin bussipysäkillä naisen jolla oli ihana trikoinen neuletakki missä oli hapsut. Siitä sain idean hapsuneuletakkiin. Illalla kun tulin kotiin töistä en jaksanut kaivaa esiin neuletakin kaavoja, sen sijaan tein hapsumekon, koska olin niin innoissani hapsuista.

Muistatteko ne ihanat ysäri-hapsuvaatteet? Minullakin oli sellainen ”inkkarimekko”. No, tässä minun versioni inkkarimekosta:

Kävimme tänään seurasaaressa ja siellä pyysin että äitini nappaa kuvan mekosta. Lapsi halusi tulla mukaan kuvaan ilmeilemään. Linssilude ja pelleilijä, keneen lienee tullut?

Mekon kangas on tilattu Kangaskapinasta, kaava on oma. Tulipa hirveä himo ommella lisää hapsuvaatteita! Ainakin on pakko saada hapsu-neuletakki! Voisinpa myös kaivaa esille kaapista hapsuhameen jonka ompelin itselleni kauan sitten, jota en vain ole käyttänyt aikoihin.

Tänään olimme koko päivän ulkona. Kävimme seurasaaressa, sen jälkeen Oodin uudessa leikkipuistossa (eikä se ollut yhtään niin surkea kuin olen useassa paikassa nähnyt haukuttavan!) ja sen jälkeen vielä kävimme illalla mäkkärissä syömässä hampparit. Ihana, aurinkoinen lomapäivä. Ei kiirettä mihinkään ja hyvää seuraa. Tänään olen ollut kovin onnellinen. En olisi mitenkään uskonut pari vuotta sitten että koskaan voisin näin hyvin enää koskaan. Nyt meillä on 1,5 viikkoa lomaa ja sen jälkeen alkaakin pikkuhiljaa muutto häämöttämään edessä.

Tänään syötiin paljon jäätelöä 💖
Oodin edessä oleva kiipeilypaikka

En uskonut, että synnytyksen jälkeisestä masennuksesta voi toipua. En uskonut pahimpina aikoina, että lapsi alkaa nukkumaan yöt, enkä olisi enää kuolemanväsynyt. Tämä olkoon siis kannustuksena kaikille teille, jotka väsyneenä ja masentuneena luette tätä, ettekä usko että voisitte koskaan enää olla onnellisia. Se on se masennus, joka sen teille uskottelee. Älkää uskoko sitä.

Haleja!



Lomamäen lemmikkipuisto – käymisen arvoinen paikka!

Lomamäen lemmikkipuisto – käymisen arvoinen paikka!

Kävimme Lomamäen lemmikkipuistossa, Degerbyssä Inkoossa. Sinne ajaa Helsingistä noin tunnissa. Puisto on erään pariskunnan omistama perheyritys, ja puisto on rakennettu heidän tilalleen kotinsa yhteyteen. Puisto on enemmänkin harrastustoimintaa heille, ja aluksi heillä olikin vain muutama kani ja lintu. Pikkuhiljaa kun he olivat rakentaneet lisää tilaa eläimille, he päättivät hankkia niitä lisää ja päästää ihmisiä katsomaan niitä. Heidän talossaan saa käydä sisällä olohuoneessa, mikä on erikoisesti sisustettu täytettyine eläimineen, terrarioineen ja erikoisilla nukeilla ja koriste-esineillä. Sisällä talossa on useita eläimiä vapaana, mm. lintuja.

Puistossa kulkee osa eläimistä vapaana ja heitä saa silitellä ja syöttää.

Lemmikkipuiston sisäänpääsy on 15€ / hlö (alle 3v ilmaiseksi). Ostimme neljälle hengelle perhelipun 50 eurolla. Ensin ajattelin että hinta on aika korkea, mutta käytyämme puistossa olen sitä mieltä että rahalle saa vastinetta ja vähän ylikin.

Lemmikkipuistossa on siis pupuja, kanoja, kukkoja, kalkkuna, valtavan iso kilpikonna, koiria (varmaan joku 10 kpl!), mangusteja, chinchilloja, käärmeitä, kissa, poneja, alpakoita, kettuja, haisunäätä, pesukarhuja, sikoja, vuohia, erilaisia liskoja ja niin montaa eri otusta että varmaan unohdin jonkun tässä mainitakin.

Puisto on ihana siitä, että se tuntui olevan rakennettu luontoa (ja eläimiä) kunnioittaen. Paikka oli täynnä kumpuja ja mäkiä, kalliota, puita ja kasveja. Löytyy myös kahvila ja sen vierestä 4 metrin syvyinen hiidenkirnu! Kaikkialla on katseltavaa eläimien lisäksi – paikka on täynnä puutarhatonttuja ja erilaisia kylttejä ja koriste-esineitä. Katseltavaa riittää ihan uskomattoman paljon.

Kahvila on keskellä puistoa, aivan ihana kukkaloisto-keidas!

Kahvila oli tunnelmallinen vehreän katoksen alla, söimme hodarit ja ranskikset ja ruoka oli hyvää! Hinnat olivat kohtuulliset (hodari 3,5€, makkara 2€, ranskikset 4€) ja henkilökunta oli todella ystävällistä. Muutenkin tuntui, että perheyrityksen lämpö ja kodinomainen tunnelma välittyi henkilökunnan kautta vierailijoihin. He olivat ystävällisiä ja kertoivat mielellään kaikenlaista kun heiltä vain kyseli.

Hodareista ei tullut otettua kuvaa kun oli niin hitsin nälkä!
Ruoka maistui!
Paikka on täynnä hauskoja kylttejä ja koristeita
Paikka on myös täynnä ystävällisiä koiria, ihania koiria!

Pääsimme myös syöttämään kettuja ja vuohia! Parasta (ja pahinta!) puistossa oli se kun pääsi niin lähelle eläimiä. Olisimme myös päässeet syöttämään papukaijoja, mutta itse olen hirveän lintukammoinen enkä halunnut niitä lähelleni. Kääk! Papukaijat saattoivat purra, ja lapsikin pelkäsi niitä tosi paljon, vaikka aika urheasti uskalsi olla siellä missä missä papukaijat oli vapaana! Myös käärmeitä ja liskoja olisi saanut silitellä ja pitää kädessä, mutta totesin siihenkin että noh, ei kiitos!

Joten kiva, että pääsi lähelle vuohia ja kettuja, mutta käärmeet ja linnut saivat puolestani pysyä hieman kauempana minusta!

Esittelyssä parta-agama (kädessä) ja viljakäärme (kaulassa)
Papukaija joka oli sisätilassa vapaana. Uskalsin seisoa tyypin vieressä, mutta kyllä kuumotti! Tämä papukaija osasi myös sanoa HELLO!
lomamäen lemmikkipuisto
Sisällä oli useampi lintu, liskoja, chinchilloja, kameleontti, papukaija ja käärmeitä
Sisälle pääsi aina työntekijän kanssa yhdessä
Sisällä oli paljon täytettyjä eläimiä, ja mietimmekin äitini kanssa että täällä ei kyllä mielellään istuisi iltaa katsomassa kauhuleffoja!
lomamäen lemmikkipuisto
Tää tyyppi oli ihan huippu! Tuli moikkaamaan meitä ikkunaan ja poseerasi
”Äiti kengässä on kivi” sanoi hienohelmainen poikani
lomamäen lemmikkipuisto

Saimme syöttää kettuja, ja se oli ainakin omasta mielestäni puiston kohokohta! Ketut olivat todella kesyjä ja tykkäsivät hypellä ihmisten keskellä etsimässä nameja. Meitä oli noin 30 henkilöä kettujen tarhassa, ja meidät käskettiin istumaan rauhassa alas ja työntekijä antoi halukkaille makupaloja, joita ketut sitten kävivät napostelemassa.

Vitsi että se oli jännittävää! Lapseni jännittää kovasti tällaisia tilanteita ja vähän puoliksi väkisin tuuppasin sen vain mukaan, haha, lapsiraukka. Lopulta kuitenkin se uskalsi olla siellä (sylissäni) ja katsoa kun kettuja syötetään.

Kalkkuna ja kaksi ara-papukaijaa

Pihalla oli vapaana mm. kukko(ja?), mustia kanoja, papukaijoja ja KALKKUNA. Siis en muutenkaan voi oikein sietää lintuja, mutta tämä kalkkuna oli kyllä uusi inhokki-tuttavuus! Se käveli pihalla kalkattaen ja tepasteli ympäriinsä kuin mikäkin valtias ja jos meni liian lähelle se alkoi pörhennellä sulkiaan. Kerran se yllätti minut ja äitini takaapäin ja kalkatteli vihaisena. Aaaaapuaaa!

Olin etukäteen vähän innoissani papukaijoista, koska ne on kauniita ja hauskoja. Kun tulimme puistoon, ne olivatkin vapaana ja kylteissä luki että ne saattavat purra! Ne olivat tosi kovaäänisiä ja meitä pelotti. Haha. Apua! Mutta tuo kalkkuna. Jeesus sentään, näen siitä varmaan painajaisia! KLLAAAK KLAAAK!

Maailman söpöin kilppari möngersi pihalla, ja söi ruohoa välillä
Hän on piikkisika Toto, joka tykkää ihmisistä ja siitä että hänelle annetaan herkkuja
lomamäen lemmikkipuisto
Kaksi söpöä alpakkaa!

Kaiken kaikkiaan mielestämme lemmikkipuisto saa 10 pistettä ja papukaijamerkin (pun intended)! Menisimme sinne ihan milloin vain uudestaan. Paikassa parasta eläinten (eläinten-silitys-terapian <3) lisäksi oli ihan huippu henkilökunta ja lämmin, kodinomainen henki mikä paikassa oli. Puistossa oli myös pomppulinna, trampoliini ja hiekkalaatikko leluineen. Kahvilassa oli lasten nurkka missä oli värityskirjoja ja kaikkea tekemistä, joten tuli ehdottomasti sellainen olo että lapset ovat tervetulleita asiakkaita. Henkilökunta osasi myös ottaa hyvin huomioon lapseni, joka jännitti useimpia eläimiä aika lailla.

Ihana paikka, tänne ehdottomasti uudestaan!