Kuukausi: tammikuu 2018

Tänään meidän dokkari ja mun livehaastattelu Yle Perjantain lähetyksessä!

Tänään meidän dokkari ja mun livehaastattelu Yle Perjantain lähetyksessä!

Apua! Tänään meistä kuvattu lyhytdokkari esitetään Yle Perjantai ohjelmassa kello 21.00! Sain dokkarin esikatseluun ja se on kyllä tosi hyvä. Siinä esiintyy toinenkin työtön nainen, Tarja, joka myös kertoo elämästään köyhyyden ja työttömyyden keskellä. Dokumentti on tehty mielestäni ihanan lämminhenkiseksi.

Kuulin että minulla olisi mahdollisuus osallistua myös Yle Perjantain livelähetykseen Tampereella jos halusin. Mietin asiaa ja päädyin lopulta siihen, etten uskalla. Pelkäsin että saan paniikkikohtauksen ja ajatus liveohjelmassa puhumisesta aiheutti ahdistusta.

Sitten tuli tiistai ja saimme tietää että poikani pääsee nielurisaleikkaukseen keskiviikkona, ja ajattelin etten uskalla luvata lähteväni mihinkään.

Torstaina juttelimme Ylen toimittajan kanssa ja olin jo kieltäytyä, kunnes toimittaja sanoi että ohjelman juontajat mielellään haastattelisivat myös minua lähetyksessä. Dokkarin toinen päähenkilö tulisi myös lähetykseen. Lupasin ilmoittaa mahdollisimman pian, koska matkat ja hotelli pitäisi varata. Yle maksaisi minulle ja mahdollisesti ystävälleni kaiken. Hitto, pitäähän sitä sitten lähteä! Aloin paniikissa kyselemään tulisiko joku mukaan, ja yksi ystävä pääsisikin mukaan! Yksin en olisi uskaltanut lähteä. Myös serkun vaimo joka asuu Tampereella, tulisi mukaan lähetyksen. Lapset hoitoon ja nää mutsit lähtis kahdestaan road tripille Tampereelle! Poikani on toipunut leikkauksesta jo sen verran hyvin että uskallan lähteä senkin puolesta. Hän jää hyvään hoitoon vanhempieni luokse.

Dokkaria varten kuvattiin myös ostosreissua Prismassa. Olipa aikamoista olla kuvaustiimi perässä siellä 😀

Jännittää ihan pirusti lähteä, kärsin muutenkin paniikista, ahdistuksesta ja julkisten paikkojen pelosta. Usein on vaikeaa lähteä pelkästään kotiovesta ulos, saati sitten autolla Tampereelle ja liveohjelmaan keskustelemaan! APUA!

Päätin että mieluummin kadun sitä että epäonnistun telkkarissa, kuin sitä että en mennyt ollenkaan. Go hard or go home, vai miten se meni. Joten, tänään saatte nähdä livenä kun joko pyörryn tai sitten pistän poliitikot kova kovaa vastaan ja vähän haastan heitä aktiivimalliin liittyen! Mukana keskustelussa on myös kaksi kansanedustajaa, ja aiheena on köyhät kyykystä. Puhumme luultavasti aika paljon työttömyydestä, yleisesti köyhyydestä ja päätöksistä mitä poliitikot tekevät.

Nähdään illalla telkkarissa! Jos et pääse tänään klo 21 telkkarin eteen, ohjelma on näkyvissä Areenassa myöhemmin.

Kannattaa seurata instassa, sinne laitan kuvaa ja videota tämän päivän roadtripistä ja lähetyksestä! Kääk!

 

Lapsi pääsee huomenna leikkaukseen!

Lapsi pääsee huomenna leikkaukseen!

Sain soiton korvaklinikan hoitajalta – pääsemme huomenna nielurisaleikkaukseen. Vuosi sitten olimme leikkauksessa jossa poistettiin kitarisat ja osittain nielurisat. Useimmilla lapsilla nielurisojen osapoisto auttaa oireisiin (meillä mm. hengityskatkokset, univaikeudet, kuorsaus, nenän tukkoisuus ja limaisuus), mutta osa joutuu uudestaan leikkaukseen jossa poistetaan loputkin. Näin pienillä ei enää poisteta koko nielurisoja kerralla, koska komplikaatioriski nousee.

Huomenna siis leikkaus edessä, jännittävää! Viime kerralla kun herra oli 2-vuotias oli nukutus ihan kamala kokemus. Lapsi ei olisi millään halunnut laittaa maskia naamalleen ja jouduimme lopulta väkisin pitämään häntä kiinni ja laittamaan nukutsmaskin naamalle. Ihan kamalaa. Lähdin itkien salista. Leikkaus meni kuitenkin todella hyvin ja toipuminen oli nopeaa.

Kuulemma tämä toinen leikkaus on isompi ja toipuminen saattaa olla hitaampaa, joten olemme tarhasta pois ainakin viikon. Saa nähdä miten käy, pitäkää meille peukkuja että kaikki menee hyvin!

 

Ja hei P.S.! Tämän viikon perjantaina tulee Yle Perjantai-ohjelmassa se dokkari, joka meistä kuvattiin viime vuoden puolella. Teemana on köyhyys. Perjantaina klo 21.00 tulee livelähetys Tampereelta jossa haastatellaan ihmisiä aiheeseen liittyen ja näytetään meidän (ja yhden toisen tyypin) dokkari. Olen menossa Tampereelle myös livelähetykseen, jos lapsi toipuu hyvin leikkauksesta.

 

Huom, muistakaa että facebookissa on edelleen käynnissä arvonta, jossa voi voittaa kehopositiivisen kalenterin!

 

Kehopositiivinen kalenteri on vihdoin täällä + yhden kalenterin arvonta!

Kehopositiivinen kalenteri on vihdoin täällä + yhden kalenterin arvonta!

Se on vihdoin täällä! Kehopositiivinen kalenteri, jonka kuvauksissa kävimme poikani kanssa viime vuoden puolella. Kuvaukset olivat todella rennot ja muutenkin upea kokemus. Haluaisin vain osallistua kaikkiin kuvauksiin mitä on olemassa, on todella kivaa olla kuvattavana! (mallitoimistot hei, täällä ois yks plusmalli! huhuu!) Poikani oli ensin sitä mieltä että ei aio tulla mukaan kuvaan, mutta lopulta sitten tulikin kun alkoi kiinnostaa että mitä äiti tekee. Poika on niin linssilude, ja hänellä itseasiassa on enemmän mallikokemusta kun äidillään!

* Postauksessa on minun alusvaatteet saatu yhteistyönä Lumingerielta*

Lapsi ihmetteli että miksi äidille piirretään vatsaan glitterillä. Alusvaatteet saatu yhteistyössä Lumingerielta.

Minusta on tärkeää näyttää pojalleni, että äiti on sinut kehossaan ja sitä kautta näyttää positiivista kehonkuvaa. Vaikka en aina olekaan sinut itseni kanssa, en koskaan poikani kuullen hauku itseäni. Myös lapsi opettaa äitiään – hän näkee minut kauniina juuri tällaisena kuin olen. Lapsi yhdessä vaiheessa hoki että haluaa syödä paljon pullaa että saisi yhtä ihanan masun kun äidillä, heh. On ihanaa kun lapsi ei näe minussa vikoja, vaan positiivisia puolia, kuten iso masu.

Jos lapsi on ihmetellyt jonkun isoa nenää tai hassua kävelyä, olen selittänyt että olemme kaikki erilaisia ja hyvä niin. Olisi aika tylsää jos kaikki olisimme samannäköisiä ja samanlaisia. Olen yrittänyt opettaa että tuntemattomien ulkonäköä ei ole kohteliasta kommentoida, paitsi jos haluaa kehua toista. Lapsi usein kehuukin – sanoo muille että onpa sinulla hienot hiukset tai ihanat kengät. Se on kyllä aika hellyyttävää.

Alusvaatteet saatu yhteistyössä Lumingerielta.

Ihan mieletöntä oli osallistua näin hienoon projektiin, josta voitot menevät hyväntekeväisyyteen. Kohteeksi valikoitui Syömishäiriöliitto Syli ry. Syli tekee upeaa työtä, heillä on vertaistukipuhelin, vertaistukiryhmiä ja sieltä löytyy iso tieto- ja materiaalipankki kiinnostuneille, sairastuneille, läheisille ja vapaaehtoisille.

Ryhmissä kannustetaan läheisiä ja sairastuneita kertomaan kokemuksistaan ja siten pääsemään eroon syömishäiriöön usein liitettävästä häpeän leimasta. Ryhmän tuki on kannustanut monia sairastuneita hakeutumaan hoitoon ja läheisille ryhmä on madaltanut kynnystä puhua avoimemmin perheessä olevasta vaikeasta sairaudesta. – SYLI ry
Tsekkaa Iso kolmonen podcast!

Projekti oli aikamoinen siitäkin syystä, että useampi painotalo kieltäytyi painamasta kalenteria. Yksi paino otti työn jo vastaan mutta kieltäytyi tekemästä sen ja palautti rahat. Näköjään edelleen on tabu tämä aihe. Painotalon työntekijät eivät kuulemma hyväksyneet kalenterin alastomuutta. Silti netti ja monen yrityksen mainokset sekä kalenterit ovat täynnä alastomuutta ja pornoa, miksi tämä olisi pahempi? Koska siinä näkyy tavallisten ihmisten tavallisia vartaloita, vatsamakkaroineen kaikkineen? Onko (tavallisten ihmisten) alastomuus edelleen näin tabu?

Alusvaatteet saatu yhteistyössä Lumingerielta. Ja kyllä, perjantaina lähden Tampereelle Ylen livelähetykseen!

Näiden takaiskujen takia kalenteria ei saatu toimitettua ajoissa kalenterin tilanneille, vaikka kalenteri saatiin kuntoon painettavaksi aikataulussa. Nämä ovat tietenkin takaiskuja joita ei voi etukäteen ennustaa. Lähdin mukaan järjestämään uutta kalenteria vuodelle 2019, koska innostuin niin tästä projektista. Ensi vuoden kalenteria on alettu työstämään jo nyt pikkuhiljaa, jotta se saataisiin ajoissa tehtyä. Tällaiselle projektille selvästi on tarve, kun yhteiskunta edelleen vastustaa tavallisten ihmisten kehoja.

Ilmeisesti kuvamme olivat facebookiin myös ihan liikaa. Saimme viestin että kuvamme rikkoo facebookin sääntöjä.

We remove photographs of people displaying genitals or focusing in on fully exposed buttocks. We also restrict some images of female breasts if they include the nipple, but we always allow photos of women actively engaged in breastfeeding or showing breasts with post-mastectomy scarring. We also allow photographs of paintings, sculptures and other art that depicts nude figures. Restrictions on the display of both nudity and sexual activity also apply to digitally created content unless the content is posted for educational, humorous or satirical purposes. Explicit images of sexual intercourse are prohibited. Descriptions of sexual acts that go into vivid detail may also be removed.” Facebook community standards

Yllä olevassa kuvassa ei näy (naisten) nännejä eikä sukupuolielimiä, eikä edes alastonta takapuolta. Ilmeisesti facebookilla on joku automaattinen ohjelma joka tunnistaa tiettyjä kuvia missä esiintyy mm. alastomuutta, mutta en ole aiheessa mikään ekspertti ja saa valaista jos asiasta jotain tietää. Kun facebookia selaa niin kyllä siellä on paljon alastonkuvia joita hyväksytään, tai joihin ei reagoisa automaattisesti.

Mielestäni on kummallista että tällaisia tyylikkäästi otettuja kuvia ei hyväksytä mutta rasistiset julkaisut ja (laihojen ihmisten?) pornokuvat saavat jäädä. Olen kymmeniä ja kymmeniä kertoja ilmiantanut facebookissa esim. rasistisia postauksia ja profiileja jotka ovat täynnä sairasta materiaalia mutta niille ei yleensä tehdä mitään ellei useampi ihminen ilmianna niitä.

Tässä kuva, jonka facebook lopulta hyväksyi:

Itse mietin tarkkaan etukäteen, haluanko näkyä alusvaatteisillani kalenterissa ja netissä. Lopulta päädyin siihen että alusvaatteet ovat ihan sama kuin bikineissä poseeraaminen. Minkä takia muutenkaan alastomuus on niin kummallista? Ei alastomuudessa tai alusvaatteissa ole mitään hävettävää tai kehoissamme pitäisi olla mitään piiloteltavaa. Oli todella vapauttavaa olla puoli-nakuna ihmisten edessä ja todeta että se ei minua haittaa.

Ota yhteyttä [email protected] jos haluat hakea malliksi vuoden 2019 kalenteriin!

HALUATKO OSALLISTUA YHDEN KALENTERIN ARVONTAAN? Käy kommentoimassa Masentuneen mutsin facebookissa tähän postaukseen niin olet mukana arvonnassa!

 



Kalenteria tilattiin pieni erä lisää, laita viestiä asap jos haluat omasi! Laita viestiä/meiliä joko minulle tai 365kehopositiivinen -sivulle tai [email protected]! Kalenterin hinta 23€.

Käy seuraamassa 365 kehopositiivinen -kalenterin sivua instassa ja facebookissa, saat ensimmäisenä tietoa kalenterista vuodelle 2019!



Kalenterin järjestäjä: Elena Liski

Kuvaaja: Paula Kesäläinen: nettisivutinstafacebook

Meikkaajat: Iina Piiparinen: insta ja Sari Sandholm: insta

Hiukset: Essi Finström: instafacebook

Alusvaatteet: Saatu yhteistyönä Lumingerielta.  Linkki alushousuihin täällä ja rintaliiveihin täällä.

Mukana kalenterissa myös Iso kolmonen podcast, käykää tsekkaamassa: facebookinsta

 

Kodin kuvalehden haastattelu synnytysmasennuksesta

Kodin kuvalehden haastattelu synnytysmasennuksesta

Kodin Kuvalehti haastatteli minua synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja vauvavuoden uupumuksesta ja yksinäisyydestä. Koko jutun voit lukea TÄÄLTÄ.

 

”Yhteiskunnassa toitotetaan täydellistä äitiyttä, jota ei ole olemassakaan. Äitiydestä annetaan ruusuinen kuva, ja jos se olekaan niin ruusuista, aletaan miettiä, mikä minussa on vikana. Niitä tunteita on tosi vaikea käsitellä yksin omassa päässään”, Tinna sanoo.

Hän toivoo, että synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhuttaisiin enemmän. Että se otettaisiin tosissaan. Ei soimattaisi, syyllistettäisi tai sanottaisi, että mitäs hankit lapsia.

”Kun äiti on uupunut, ei sanottaisi vain, että sitä se äitiys on. Jotkut jaksavat raskaita asioita enemmän, jotkut vähemmän.”

Tinnan olo paranee pikkuhiljaa. Lapsi nukkuu välillä, eikä ole enää niin kiinni äidissä.

 

 

Kuinka O-vartaloinen 35-vuotias äiti saa pukeutua?

Kuinka O-vartaloinen 35-vuotias äiti saa pukeutua?

Naistenlehdet ovat täynnä pukeutumisohjeita tietyille vartalotyypeille. Etenkin tammikuussa lehdet täyttyvät lisäksi kinkunsulattelu- ja kesäkuntoon viikossa – otsikoista.

Minun kuuluisi käyttää pystyraitaa vaakaraidan sijaan, koska muuten näytän lihavalta, korostaa vyötäröä isojen linjojen sijaan, koska muuten näytän lihavalta. MUTTA MINÄHÄN OLEN LIHAVA! Miksi en saisi pukeutua juuri niin kuin itsestäni hyvältä tuntuu?

Itse olen näiden yleisimpien vartalotyyppi-ohjeiden mukaan jotain X- ja O-vartalomallin väliltä. Katsoin huvikseni minkälaisia vaatteita minun kuuluisi eksperttien mukaan pukea.

O-vartalo

O-vartaloinen on mehukas omena, jolla on pyöreyttä vatsan, lantion ja takapuolen seudulla. Myös rinnat ovat tavallisesti suuret. Omenaleidi on tavallisesti vähintään kokoa 42. Yleisin virhe on peittää pömpöttävää vatsaa kaavuilla ja jättitunikoilla, sillä todellisuudessa ne vain suurentavat. Hyvin leikatut ja istuvat vaatteet tuovat O-vartaloisen muodot esiin telttoja paremmin.

Yläosaan: olkatoppauksia; avaria päänteitä; vyötäröä korostavia jakkuja, myös pitkinä; laskeutuvia kankaita

Alaosaan: kapeita housuja

Omenavartaloista pukee yleisesti vaatteiden yksivärisyys. Erityisesti pikkuprinttejä on syytä välttää, sillä runsaammalla vartalolla ne näyttävät helposti pieneltä piperrykseltä.  – Kauneus ja terveys – Opi rakastamaan vartaloasi: Näin puet vartalotyyppisi

Luen myös usein näitä neuvoja että isomman naisen kuuluisi mielellään käyttää yksivärisiä ja tummia vaatteita. Mitä jos en tykkää sellaisista? Minulle on ihan yksi ja sama näytänkö läskiltä, samat läskit ne on siellä vaatteiden alla, oli vaatteet sitten yksivärisiä tai pientä printtikangasta!? Olen samaa mieltä siinä että minua imartelee se, että korostan vyötäröäni. Mutta välillä tykkään myös käyttää telttamaisia mekkoja. Se että luen lehdestä, että näytän vartalotyypilläni puolet paksummalta jos käytän telttamaisia mekkoja ei nosta itsetuntoa hirveästi.

Nämä neuvot tuntuvat aina syyllistäviltä, koska ne kertovat että hyväksytty vartalotyyppi on kapeavyötäröinen, tarpeeksi pitkä ja hoikka ja rintojen tarpeeksi isot (mutta ei tietenkään liian isot ja esillä, koska se taas on halpamaista). Kaikki jotka eivät näitä kriteerejä täytä, voivat koittaa häivyttää kehonsa ‘huonoja kohtia’ ja korostaa niitä hyviä, joita toivottavasti on edes muutama.

Itse olen kauan hävennyt isoa vatsaani, kun tuntuu että se pitäisi aina häivyttää pois silmistä. Raskauden aikana olin ensimmäistä kertaa ylpeä vatsastani, kunnes lapsi syntyi ja jäljelle jäi etureppu. Itsensä hyväksymistä ja itsetunnon nostamista ei auta se, että kaikki lehdet ovat täynnä “näin laihdut viidessä viikossa” -otsikoita ja kaupassa huomautellaan minun isosta vatsastani.

Myös nämä ”pukeudu imartelevasti vartalomallin mukaan” – neuvot kertovat usein mikä kaikki kehossani on piilottelun tarpeessa.

O-mallinen vartalo

O-vartalossa vyötärönseudulle on tullut pyöreyttä. Seppä on huomannut, että pyöristyneen vartalon alta paljastuu yleensä tietty vartalomalli, usein se on ollut A-mallia. Jos kroppasi on O, kannattaa suosia rikottuja linjoja, jotka häivyttävät pyöreyttä vähän.

– Kannattaa yhdistää vähän löysempää yläosaa ja kapeampaa alaosaa. Nyt taas varoitan, että ei säkkejä! Istuvat leikkaukset vyötärön kohdalle, ja yläosaan vaikka pystyraitaa, se kaventaa ja pidentää.

Miehustassa voi olla vähän kuvioita, Seppä vinkkaa. 

X-mallinen vartalo

X-mallinen vartalo on tiimalasivartalo, jonka muotoa pukeutumisessa haetaan. Hartiat ja lantionseutu ovat suurin piirtein samalla pystyakselilla, mutta vyötärö on selvästi kapeampi.

– Tämä on hyvin naisellinen vartalo. Ehdottomasti kannattaa korostaa vyötäröä ja valita hyvin laskeutuvia, kauniita ja naisellisia materiaaleja, Seppä sanoo.

 – mtv.fi – Pukeutumisneuvojan vinkit: Näin tunnistat vartalotyyppisi ja korostat parhaita puoliasi

 

 

Kiva, että minulla sentään on vyötärö, kun sitä tässä yhteiskunnassa havitellaan! Kamalaa, jos ei olisikaan vyötäröä, ei voisi olla naisellinen (sarkasmia). Ja mikä on naisellinen materiaali? Mitä jos ei halua olla naisellinen, mitä ilinä se tarkoittaakaan? Usein luen myös artikkeleita, joissa sanotaan että olisi hyvä pukeutua hillitysti eikä monia kuoseja kannata yhdistää. Kuosin kanssa kannattaa olla yksivärinen vaate tasapainottamassa. Milloin on eläinkuosit kiellettyjä ja pallokuosit niin out.

Miksi näitä pukeutumisneuvoja toitotetaan kaikkialla? Jos pukeudut niin ja näin, olet hoikempi! Jos puet nämä, näytät lyhyeltä ja lihavalta! Mutta siis – minähän olen lyhyt ja lihava? En ymmärrä. Miksi minun pitäisi joka aamu pukiessani miettiä, että miten saisin itseni näyttämään “paremmalta versiolta” itsestäni? Sen sijaan että pukeutuisin juuri niin kuin haluan, ihan sama vaikka vatsa näkyisi tai sääret ei korostu korkokengillä? Kunhan itselläni on mukava olo, miksi millään muulla olisi väliä?

Olen itseasiassa aika kauan elänyt näiden pukeutumisneuvojen mukaisesti, ainakin osittain. En ole tajunnut, miten paljon nämä lukemani artikkelit ja lehtiotsikot ovat vaikuttaneet minuun alitajuisesti. En ole esimerkiksi käyttänyt vaakaraitaa, koska olen uskonut että se tekee minut entistä lyhyemmän näköiseksi. Olen aina ollut epävarma pituudestani, koska en ole kasvanut yläasteen jälkeen. Olen vain 155 cm lyhyt, ja olen aina kuvitellut että aikuiset ihmiset ovat kaikki minua pidempiä, ja minä olen jäänyt tapiksi. Olen sen takia pitänyt itseäni vähemmän aikuisena kuin muita ikäisiäni. Kaikissa näissä pukeutumisneuvoissa toitotetaan, kuinka näyttää pidemmältä.

Olen myös huomaamattani aina vetänyt vatsaa sisään. Sehän on ihan hullua! Vain sen takia, että iso vatsa ei ole hyväksyttyä. Se pitäisi koittaa häivyttää vaatteilla pois.

Kuva: Noora Brandt

 

Kuva: Noora Brandt

Olen myös aina inhonnut sitä, kun pukeutumisneuvojat sanovat että tietyn iän jälkeen pitäisi pukeutua hillitymmin. Löysin juuri facebookin muistoistani vuoden tai parin takaa artikkelin Me Naisista jossa Satu Taiveaho oli värjännyt hiuksensa hieman vaaleanpunertaviksi. Juhlien jälkeen hän sanoi värjäävänsä hiuksensa takaisin “perheenäidille sopivaksi”. Anteeksi, mutta voisiko joku selittää mikä hiustyyli on perheenäidille sopiva?

Tässä minun perheenäidin hiuksia. Ei hätää, olen ihan kunnossa alarivin vasemmassa kuvassa, pukeuduin vain zombieksi naamiaisiin.

Pyysimme miehiä myös pisteyttämään asut, viiden pisteen merkitessä tyylikästä ladya ja yhden pisteen kassialmaa. Lue armottoman raadin kommentit! – mtv.fi artikkeli

Kun surffailin internetin ihmeellisessä maailmassa etsien pukeutumisvinkkejä vartalolleni, törmäsin varsinaiseen rimanalitukseen. Artikkeliin, jossa miehet arvostelevat naisten syystyylejä. Koska naisethan pukeutuvat aina miehiä, eikä suinkaan itseään varten… Kommentteina oli muun muassa:

“Ainoa ketä tämän oksennuksen päälle pistää on kettutyttö tai viherpiipertäjä. Sukkahousut ja kengät toimii. Mikäli tuota yläosaa myydään hyvin, niin minäkin rupean vaatesuunnittelijaksi. Arvosana 1.” Mikko, 38

“Essumainen kaapu, näen kantajan nörttinä. En ikinä näkisi tätä vaimoni yllä, kaikki vaihtoon kiitos. Arvosana 2.” Kristian, 41

 
“Tätimäinen, liian lyhyet pitkät kalsarit jalassa! Hyi olkoon jos vaimo pukeutuisi näin. Kaikki vaihtoon. Arvosana 2.” Kristian, 41
 
“Ranteet auki… Takki ja laukku cool, mutta kun leggarit jalassa, niin kengät näyttää kanooteilta. Kaikki kuitenkin hyvännäköisiä, mutta ei vaan sovi yhteen. Arvosana 1.” Mikko, 38
 
“Tämä yhdistelmä näyttää nais-sutenöörin / puuman asulta. Eli vähän vanhempi nainen joka haluaa palata ajassa taaksepäin. Arvosana 2. Jos tuon kauhtuneen takin tilalla olisi luokkaa Burberryn ruututakki, niin wau ja arvosanaksi 5.” Mikko, 38
Tässä korostuu taas se, että naisen pitää olla tyylikäs korkokenkineen, eikä saa olla nörtti, kettutyttö tai nais-sutenööri (?), eikä muutenkaan millään tapaa erilainen kuin muut. Kauhean kapea näkemys naiseudesta. Mikä tämän artikkelin pointti oli? Jos pukeudut näin, nämä miehet eivät tykkää? Huoh.
Hurjaa, vaakaraitaa paksulla!
 
Yritän pikkuhiljaa pyristellä eroon tästä kapeasta näkemyksestä. Huomaan että edelleen minulla on ajatuksia kuten “enhän minä voi tyllihametta laittaa, kun näytän niin isolta, tässä paidassa näytän ihan muumimammalta, voinko laittaa nämä housut kun näytän tuplasti isommalta, jos laitan nämä, näytänkö lyhyeltä?” On totta, että tietyt vaatteet varmasti näyttävät paremmalta päälläni kuin toiset, mutta ei näihin pukeutumissääntöihin kannata jumiutua. Voi kokeilla uusia juttuja ja koittaa olla ennakkoluuloton myös pukeutumisessa.
Olen onnellinen siitä että osaan ommella omat vaatteeni. Kun menen mihin tahansa vaatekauppaan, on ihan mahdoton löytää vaatteita. Ensinnäkin sen takia että koot loppuvat kesken ja toiseksi koska missään ei ole mitään värejä! Vain suomen kansallisvärejä mustaa ja harmaata, jos on onnekas saattaa syksyllä löytyä sinapinkeltaista. Usein katselen lastenosastolla vaatteita ja harmittelen, miksei sellaisia printtejä ja väri-iloitteluita löydy aikuisillekin? Aikuisetkin voivat haluta pukeutua yksisarvis-legginseihin ja Darth Vader paitaan. Naurattaa tämä yksi kuva jonka otin muutama vuosi sitten sukkahousuosastolla, kun yritin etsiä värikkäitä sukkiksia.

Tuntuu että aikuisen pitäisi olla ulkonäöltään yllä mainitun näköinen mutta myös vakava jotta hänet voitaisiin ottaa vakavasti. Aikuinenhan ei voi olla leikkimielinen ja huumorintajuinen, myöskään pukeutumisessa? Elämä on tarpeeksi ahdistavaa ja vakavaa muutenkin, ja itse tykkään pukeutumisella tehdä elämästä vähän hauskempaa. Usein myös artikkeleissa joissa puhutaan työpukeutumisesta oletetaan että kaikki aikuiset ovat töissä toimistossa. Tietysti useimpiin työpaikkoihin ja tapahtumiin on kohteliasta pukeutua säädyllisesti, mutta entäs jos on ompelija tai nuoriso-ohjaaja kuten minä olen? Ei silloin vaadita bisnespukeutumista.

Tietysti jos uskoisin Iltalehteä, en tietenkään laittaisi värikkäitä sukkiksia jalkaani. Heidän mielestään tyylini on mm. tarhatäti joka haluaa näyttää hoidettaviltaan eikä batman-printti aikuisella ole kauhean uskottavaa.

5. HASSUT ELÄIMET

Kukapa ei nauttisi söpöistä kissavideoista? On kuitenkin eri asia katsella kivaa kisun kuvaa näytöltä kuin aikuisen ihmisen rintamuksesta. Puhumattakaan eläimenkorvin varustetuista pipoista. Nallemyssy näyttää söpöltä vain pyöreäposkisella, nappisilmäisellä lapsella.

6. VÄRIKKÄÄT SUKKAHOUSUT

Aikuisella naisella värikkäät, kirjavasti kuvioidut puuvillasukkahousut eivät näytä nuorekkailta, vaan siltä, että olet tarhantäti ja pyrit samaistumaan hoidettaviisi.

11. SARJAKUVAPRINTIT
Sarjakuvista nauttivat toki kaikenikäiset, mutta työelämässä legginssejä koristavat Batmanit ja My Little Ponyt voivat syödä uskottavuutta, niin tylsää kuin se onkin.

Ehkä persoonani takia olenkin suuntautunut nuoriso-ohjaajaksi ja luoviin hommiin. En näe itseäni jakkupuvussa toimistossa, ja miksi pitäisi? Olen silti aikuinen, hyvä äiti ja vastuullinen. Itse olen pitänyt kiinni lapsenomaisesta tavasta pitää hauskaa, katsokaa vaikka tätä kuvaa missä olen lapsena ja tanssikeikoilla…

Elämä on jo tarpeeksi vakavaa, ja liian lyhyt siihen että pitäisi olla huolissaan siitä että näkyykö se vatsa tässä mekossa ja olenko liian lyhyt. Onko minulla tarpeeksi perheenäitimäinen tukka ja ottaako kukaan minua vakavasti?

IHAN SAMA! Kunhan itse olen tyytyväinen itseeni. Olemme kaikki erilaisia ja hyvä niin. Sitä päivää odotellessa, kun media ja naistenlehdet tajuavat sen myös ja lakkaavat tuputtamasta vain yhtä hyväksyttyä vartaloa ja aikuisuuden muotoa.

Koittakaa rakastaa itseänne,

Terveisin Jabba ja Masentunut mutsi

 

Ompelua: uusi mekko ja legginsit

Ompelua: uusi mekko ja legginsit

Sain lukijalta joululahjayllärin. Eräs ihana nainen halusi lähettää minulle lahjakortin Kangaskapinaan, palan Ainolan kangasta ja terveiset että blogini on mahtava. Kyynelehdin aivan hulluna kun luin kirjettä, siitä että olen rohkea kun avaudun masennuksesta ja olen toiminut vertaistukena monille. <3

Tässä nyt sitten lahjakortin kankaista omalla kaavalla legginsit ja Jujunan kaavalla mekko.

Kangas on Star Warsia tietty. Kangaskapinassa on niin paljon ihania kankaita, että en osannut mitenkään päättää mitä kankaita ostaisin. Näistä kankaista riitti vielä pinkki-keltaisiin legginseihin, kuvaan ne heti kun saan ne ommeltua kasaan.

Siis anteeksi, miten mun jalka oikein taipuu!?

Pitäisiköhän joskus alkaa taas ompelemaan muutakin kuin mekkoja ja legginsejä? Olen niin innostunut näistä, etten osaa muuta ommella tällä hetkellä!

Tiedättekö mitä voisin toivoa synttärilahjaksi!? Poikaystävää joka olisi valokuvaaja. Ei tarvitsisi aina ottaa itse näitä asukuvia…